Toukokuun alussa

Niin taas Vappu oli ja meni ja tuli. Tällä kertaa en päässyt kaupungista karkuun tuon vaivaisen yhden vapaan takia, joten tulipa koettua tämäkin puoli tästä paikasta. Oltiin lähinnä kaverilla aatto, ja päivällä lähdettiin katsomaan fuksien dippausta ja hengailemaan keskustaan. Itsessään ihan mukava päivä.

Muuten kai tässä ei oikein mitään erikoista ole tapahtunut. Olen ollut töissä, aurinko on paistanut ja välillä tullut räntää, ostettiin uudet parvekekalusteet, nautin tästä uudessa kämpässä asumisesta.. Mukavaa. Ja projekti pääsykoekin etenee, artikkelit ovat mielenkiintoisia.

Vaikka suurinta osaa neuleprojekteistani ei enää täälä näy, on jotain laitettava. Nämä alla olevat sukat menivät Mummon kammarille sukkalahjoituksena. Jämälangoista kudotut, koon 46 sukat näyttävät siis tältä:

Nyt otin sitten uutta kerää mukaan, ja tarkoitus on saada ainakin vielä yhdet sukat aikaan. Vuottahan tässä on jäljellä, että se lukumäärä voi hyvin kasvaa :)

Siinä kai taas oleellisimmat.

Kevät!

Nyt se on alkanut viimein! Edellisen viikon lumisateiden jälkeen tässä on saatu nauttia kauniista säästä. Toki eilen satelikin, mutta silti. Kevät! Ja kohta on kesä! Ihanaa!!

Täytyypä siis vähän pistää kuvaa nähtäville tästä ihanasta keväästä. Sunnuntaina käytiin kävelemässä ja ruokkimassa sorsia. Kuvassa toki näkyy lunta, mutta sää oli lämmin!

Lisäksi auttelin (ja satutin sormenikin samalla) D:a pyöräprojektissa. Tai siis vain katselin kun hän hommia hoiti ja putsasi fillariaan.

Maanantaina sitten pääsinkin tsekkailemaan luonnon ihmeitä kukkien muodossa; töissä oltiin kävelyllä erään rouvashenkilön kanssa, ja näin ensimmäisen leskenlehden tälle kesälle! Tuon jälkeen niitä rupesi löytymään enemmänkin, mutta tässä on kuvaa ihka ensimmäisestä.

Lisäksi tiistaina näin myös sinivuokkoja, erään toisen ihanan mummon kanssa kävellessäni. Tämä työ on ollut huippua tämänkin takia, pääsee ulos.

Siinäpä ne tärkeimmät, kuvahan kertoo enemmän kuin tuhat sanaa :)

Rauhoittumisen aika

Jahas. Ovat sitten tehneet ihan uuden ulkoasun Bloggeriin. Eipä siinä.. Vastustan muutosta!

Noo, kuitenkin. Phew. Kiirusta on pitänyt, viime viikko meni täysin juostessa paikasta toiseen, nyt on ollut ihanan rauhallista ja kiireettä on saanut tehdä kaiken tässä aamulla. Osaanpas taas arvostaa tätä enemmän.

Torstaina käytiin M:n kanssa IKEAssa illasta. Huh huijaa, oli kyllä taas paljon tavaraa. Onnistuin säästämään itseni ostamiselta, mukaan ei lähtenyt kuin yksi pöytä, mattoja kylppäriin ja eteiseen sekä koristelusetti leivontaa varten. Viimeisin oli huippu löytö, olen miettinyt moisten pursottimien yms ostamista. Nyt sitten kaverit saa nauttia kun haluan leipoa ja kokeilla... ...ensi kuun puolivälin jälkeen. Ennen sitä ei hirveästi taida olla aikaa leivoskella.

Kun tulin kotiin, pöydällä odotti tämmöinen:

 Sulin kyllä hetkessä. Pidän todella ruusuista, ja tämmöiset yllätykset ovat ihania. Olipa D mua ajatellut :) (Toki tuo torstai oli merkkipäiväkin meidän suhteessa.)

Perjantaina käytiin sitten syömässä ja katsomassa Titanic 3D. En muistanutkaan kuinka pitkä tuo elokuva on, ja siinä laivan upotessa alkoi vähän jo tuntumaan että koskas tämä loppuu, aivan liikaa tuota samaa näytetään. Muuten kai se oli ihan okei, ei kummallisempi kuin mikään muukaan. Yksi asia tosin yllätti; minä, joka nykyään nyyhkin vähän joka leffassa, en tässä leffassa sitä tehnyt muun salin kanssa. Vaikka jopa D (sanokoon mitä tahansa!) sitä teki.. ;)

Kätevää tässä koko jutussa tietenkin oli se, että Stockan Hullut päivät ovat meneillään ja D haki sieltä leffasarjaliput halpaan hintaan. Päästiin lähes puolella hinnalla katsomaan tuo leffa.

Nyt voisin tästä jatkaa kodin laittoa. Soffa saadaan maanantaina! Koti alkaa kohta näyttää kodilta. Enää kun Dn tavarat sitten ennen kesäkuuta kannetaan sisään, niin koti alkaa olla valmis. Jee :)

Haipakkaa

Työtahti on kova. Siltä se tuntuu, viikkojen laiskottelun jälkeen, ja alan ehkä nyt pikkuhiljaa päästä sisälle tähän työhön. Ehkä ensi viikko on helpompi enkä ole ihan kuolemanväsynyt iltaisin. Tästä huolimatta pidän työstäni. Kaikenkaikkiaan se että saa tavata vanhempaa väkeä, jutella heidän kanssaan, kuunnella ehkä sellaistakin jolla ei pahemmin kuuntelijoita käy.. Tätä olen haaveillut tekeväni jo jonkun aikaa. Ja nyt saan palkkaa siitä :) Ehkä tämä avaa vähän omia ajatuksiakin siitä mitä haluan isona tehdä. Nyt olen vielä aivan hukassa.

Alkuviikko on mennyt todella haipakkaa, lähinnä olen käynyt reeneissä ja kampaajalla, sekä Opiskelijapiirissä ja katsomassa siskon tryouttia. (Sai sopimuksen!!) Kyseessä siis naisten säbäliigajoukkue. Pelataan taas sitten samassa seurassa! Jee!

Nyt pitäisi taas ruveta keräämään itseään kohti töitä. Toinen asia, johon laiskottelun lisäksi olen tottunut, on hitaat aamut. Pari tuntia on tullut käytettyä ennenkun on lähelläkään lähtöpistettä. Nyt kaikki pitäisi saada alle puoleentoista tuntiin. Tässäkin on totuttelemista. Aikaisemmin se on onnistunut ihan hyvin, kai se viimeistään viimeisellä työviikolla nytkin =D

Aloitimme muuten ystäväni kanssa yhteisen käsityöblogin, sieltä voi noita projektejani seurailla.

Muuttoja

Muutto uuteen asuntoon. Vuoden sisällä viides koti, jos tämä olisi vähän pidempään? Lasken nimittäin ensimmäisen opiskelukotini ykköseksi (muutin vasta toukokuussa pois sieltä), sitten koti vanhempien luona kesän ajan, sen jälkeen syksyn hirveä, pimeä murju kera alivuokralaisten joilta maksua ei saanut perittyä (ötökkäongelmia. Monikossa.) ja sitten n. 3,5kk aivan ihana iso yksiö jossa olisin halunnut asua pidempään. Ja nyt tämä, asunto johon tuleva mieheni muuttaa perästäpäin. Istun pöydän ääressä, keskellä muuttolaatikoita. Tilaa on sopivat 56m2, ja minun tavarani on mitoitettu noin puoleen siitä. Joten tilaa jää ennenkuin D muuttaa kanssa tänne. Toisaalta, Dn tavarat edellisessä muutossa mahtuivat kahteen pikkuautoon.... Että ei me ihan tätä vielä täytetä. Ehkä sitten kun häälahjat saadaan roudattua paikalle. Ja muutenkin sisustettua tämä mieleiseksemme.

Ei tässä ongelmilta ole vältytty; edellisen asukkaan jäljiltä kämppä ei ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa, ja täältä löytyy aina välillä kaikennäköistä unohdettua. Mitä nyt yksi venäläinen (okei, en ole tarkastanut mutta kaukaa se näyttää siltä) 1,5l kalja/viinapullo ylähyllyllä ja pakastimessa kalapuikkoja. Ja uunin ritilä puuttuu, kuten myös verho ja suihkuverhoklipsit. (Okei, M vihjas että ne ei välttämättä kuulu olla täälä, vaan ne ripustusjutut. Pitää kysyä samalla kun reklamoi muista asioista) Mutta nyt kun on nukkunut yhden yön, kuunnellen vierestä menevän junan rauhoittavaa puksutusta, minä pidän tästä kämpästä. Toki edellinen oli niiiiiiin ihana että koen vielä pientä eroahdistusta, mutta halu tehdä tästä koti on suuri! (Joten D, älä huoli :)

Perjantai 13. päivä oli muutenkin muuttopäivä. Tuotiin siskon kamat kotopuolesta tänne, saan sen ikiomaksi kampaajakseni! (Tosin, nyt pitää ihan oikeasti aina maksaa tietty summa...) Käytännössä olen siis ollut tähän asti koko ajan menossa tuolta torstaiaamupäivästä asti. Ensin töissä, mikä oli siis todella kivaa, kauppa kävi ja oli paljon ihmisiä ja sai jutella monenlaisten tyyppien kanssa. Sitten illalla reeneihin (Vitsi oon kaivannut niitä joiden jälkeen reidet huutaa hoosiannaa! Nyt oli.) jonka jälkeen innostuin ompelusta. Hain trikookangasta ennen töitä, ja sitten hyvällä ohjeella tein nopeasti juuri oikeanlaisen pipon. Ehkä laitan myöhemmin kuvaa ja linkkiä ohjeeseen.

Perjantai meni tosiaan muuttaessa, samoin lauantai. Kun ensin oli siirretty tavarat vanhasta uuteen, sen jälkeen koitti kunnon parisuhdetesti... IKEAn sängyn kasaaminen. Meni siihen se pari tuntia. Tämän jälkeen suihkun kautta Wakeen (paikallinen nuortenilta). Puheen aikana ajatukset harhailivat kovasti, mutta tärkeimmät pointit jäivät mieleen, ja pitkästä aikaa oli todella hyvä hetki Jumalan kanssa. Tämän jälkeen lähinnä kotiuduin ja nukuin yöni. Ja nyt ollaan tässä.

Tänään pitäisi vielä antaa avain seuraavalle, ja siivoilla. Ja järjestellä. Ja haluaisin neuloakin, nyt ei ole oikein ehtinyt tässä! Voisin tähän pistää kuvaa projektista josta todella olen pitänyt: Älysormikkaat. Eli teen pitsisormikkaat Dropsin kaavalla ja lisään metallilankaa hiukan muutamaan sormeen. Pitäisi johtaa sähköä sen verran että pystyy käyttämään kosketusnäyttöpuhelinta myös nämä sormikkaat kädessä. Olen jo toisessa sormikkaassa tekemässä sormia, mutta tämä kuva on ensimmäisestä, uudempia kuvia kun en ole kerennyt ottamaan:

Lyhyestä virsi kaunis

Tänään on tiedossa pitkästä aikaa ensimmäinen työpäivä. Ja ainut tässä työpaikassa. Menen avustamaan tuon Kristillisen kirjakaupan 40v- pippaloiden myyntiin. Kiva päästä sinne taas, tykkään niin tuosta kaupasta :)

Ensi viikolla alkaa sitten pesti tuola Mummon kammarissa. Jännittää kyllä, kun ei aikaisemmin tuota hommaa ole tehnyt. Mutta avoimin mielin, ja tuntuu kivalta päästä jo jotain tekemäänkin pitkästä aikaa. Samalla pitäisi sitten hoitaa projektia kunto sekä pääsykokeisiin lukua. Vaikuttivat nuo julkaistut artikkelit ihan kiinnostavilta, jos tässä saisi sitten hyvin omaksuttuakin asioita. 

Kevät on tullut! Teitä on putsattu kivistä, ihan kohta kaikki on vihreää ja ja ja.. Olen innoissani! Pääsee pyöräilemään, uimaan, ottamaan aurinkoa, nauttimaan kesästä! Nyt kun vielä tulisi varmistus että missä vietän kesäni.

Pääsiäisenaikaa

Elän ns. muuttolaatikoiden keskellä. Muovikasseja ne taitavat kohdallani enemmän olla, mutta kuitenkin tuo idea tässä. Ensi pe-la olisi muutto, samoin kuin siskoni muutto, että haipakkaa tulee olemaan tuo viikonloppu. Ehkä sunnuntaina sitten tulee levättyä kunnolla :)

Matkalla kokolta kotia

Palasin eilen kotikonnuilta, ja lähden sinne takaisin tänään tai huomenna. En vielä tiedä. Sitä ennen pitäisi saada aikalailla kaikki pakattua, ja se kai määrittää koko aikataulun. Tehtiin tosiaan extempore-reissu D:n kanssa tuonne, perjantaina ajatuksesta "pitäiskö mennä" tuli aika äkkiä toteutus. Lauantaina sitten käytiin pyörähtämässä Vaasassa paossa siskon läksiäisiä. Ja kun kuitenkin tuola Pohjanmaa-akselilla oltiin, oli pääsiäiskokko yksi lauantai-illan etapeista. Tuossa onkin kuva matkalta takaisinpäin sieltä.




Tämän kaverin kanssa matkaa tehtiin. Tässä taidettiin koukata kotia vähän kauempaa, piti sitä aikaa kulutella. Lopulta onneksi pääsi sitten väsyneenä kotiinpäin :)

Sunnuntaina tehtiin reissua mummolaan. Oli mukava istuskella sohvalla ja jutella, taisin siinä neuloakin. En ollutkaan muistanut että mummeli (kyllä, sillä nimellä me kutsutaan äidin äitiä) on selvinnyt kolmesta syövästä. Aikamoinen sissi. Muistan kyllä silloin vajaa kymmenen vuotta sitten vierailleeni muutamana vuonna sairaalassa, noita leikkauksia kun oli suunnilleen vuoden välein. Ja hei, tähän täytyy lisätä, että mummeli täytti 90 vuotta tuossa helmikuussa! Ja asuu tosiaan edelleen kotonaan. Todella; sitkeä sissi.

Kaiken sen hyvän syönnin lomassa kerkesimme myös käydä lenkittämässä hieman itseämme. Yksi vierailukohde oli kirkko lähellä kotia, tuo samainen, jonka pihassa tämä ihana kaveri polvistui viime vuoden lopulla. Voi niitä muistoja :) Tuli mieleen kaikki tunteet siitä, "ai ooksä tosissas?!" yms. Ja se kauhu kun piti porukoille kertoa että ollaan menty kihloihin. Kumpaa siinä nyt sitten sanot, "Ollaan menty kihloihin" vai "Mennään naimisiin"! Onneksi se on takanapäin ja nyt saa noita häitä suunnitella. Tässä lopuksi kuva tuolta lenkiltä; kyseinen kirkko.